Neuvola kuulumisia

Eilen Valpas maistoi ensimmäisen kerran kunnon kiinteitä, tein herne sosetta, ja vielä ei ainakaan vatsaansa ole kipristellyt. Pakastimeen pistin samantien pari annosta myöhempää kokeilua varten, edetään pikku hiljaa :)


Aamusta kävimme koko perheen voimin ostoksilla, matkaan tarttui autoon uudet talvirenkaat, ja monta pussillista ruokaa. Kauppa reissu oli kyllä erittäin äänekäs, sillä tytöt pistivät mielettömän mekkalan pystyyn niinkin pienestä asiasta kuin siitä että kenen kärryyn pistetään mikin tuote, pienet on murheet, heh, ja Valpaskin hermostui kassajonossa odotteluun, mutta hengissä selvittiin, ja toivottavasti muutkin asiakkaat tokenivat ;)

Iltapäivällä kävin Valpaksen kanssa neuvolalääkärissä, ja ikää on siis n.2viikkoa vaille 4kk, ja uudet mitat olivat:8kg 66cm(3kk mitat 7090g 64cm) Hienosti kasvaa, ja oikein tyytyväisenä vauvana pidettiin, ja sitähän meidän vallu on, iloinen ja rauhallinen pikku poika.

Etuhammaskin pilkistää, itsehän en ole kiinnittänyt huomiota mutta lääkäri huomasi sen sattumalta, ihmekös kun on viimeiset 2 päivää hieman ollut ärripurri! ;)



Mies on töissä, ja tässä pikku hiljaa alkaa lapset rauhoittuu iltatoimia varten, huomenna olisi tiedossa leivontaa, ja mahdollisesti ulkoilua jos vain sää sen sallii.

Nyt alan kuitenkin kirjoittaa joulukortit valmiiksi, jotta ennättävät postin matkaan huomenissa.

Kuulumisia

Huomenna olisi Valpaksen 4kk neuvolalääkäri, käymme hiukan etukäteen, kun noita lääkärin aikoja ei taas meinannut olla saatavilla ollenkaan, mutta mitäs muutakaan kuin aikaa meillä tässä on sielä käydä, ja mielelläni kuulen taas kuinka miniherra on kasvanut.

Meillä mennään vieläkin pääasiassa omalla maidolla, mutta korvikkeitakin jo olen ottanut käyttöön. Ja maissinaksuja ollaan maisteltu.

Tammikuussa loppuu imetys sitten kokonaan,ikävä kyllä. Mutta ei ole vaihtoehtoja kun itselläni on kirurginen toimenpide, ja lääkityksien aikana en saa imettää, ja tiedossa on siis ainakin 2viikon lääkitys. Voihan tuo imetys ehkä lähteäkin tuon ruljanssin jälkeen taas rullaamaan, ota ja tiedä, mennään nyt päivä kerrallaan.


Lunta on tullut nyt muutamana päivänä, ja ekat lumiukot tehty ja jouluvaloja ripustettu, joulu todellakin saa tulla ;)

Ajatuksia ruokaluista

Mulla on tapana selailla kotikokkia ja monia muita sivustoja joista poimin noille meidän tytöille uusia vinkkejä ruokiin. Tällä kertaa kokeilin porkkanalettuja hieman sovelletetusti.

Aava on todella kiinnostunut maistamaan uusia makuja, ja syö lähes aina ruuan kuin ruuan mitä eteen lykkää, mutta sitten toi meidän Usva.. Sille ei olekaan niin helppoa toi uuden ruuan maistaminen, ja välillä on päiviä että syö pienen nokareen sieltä ja toisen tuolta, ja päivän saldo  voi olla tyyliin ruokalusikkalinen. En ole ottanut tavaksi tehdä vain niitä ruokia jotka kaikille maistuu, sillä mun mielestä kaikkea täytyy maistaa, pakko ei ole ruokaa syödä loppuun, mutta maistaa täytyy ainakin. Usvalle ei mene kasvikset,ei vihannekset, ei kaikki lihat.. Mutta taas Aavalle menee ihan kaikki.. Keitettynä, paistettuna, "raakana" ..


No lauantaina tein porkkanalettuja tällä ohjeella:

3 dl	porkkanaa hienona raasteena ( mä keitin porkkanoita, ja soseutin tuon 3dl.)
½ dl	korppujauhoja
1½ dl	maitoa
½ dl	vehnäjauhoja
50 g	margariinia sulana
2	munaa
	valkopippuria ja yrttisekoitusta Sekoita mausteet korppujauhoihin ja mittaa maito mukaan. Anna turvota hetki. Pese, kuori ja raasta porkkanat. Lisää kaikki ainekset kulhoon ja sekoita. Paista pannulla. Saman ohjeen mukaan voit valmistaa ohukaiset myös perunasta tai punajuuresta.

Aavahan rakastu noihin, ja selitti kuinka vahva hänestä kasvaa, ainakin yhtä vahva kuin pupujussi! :)

Ja sitten muuhuin kuin ruokiin.. Kuvasin myös tuota meidän pienintä taas vaihteeksi, hiukan yritin jotain jouluista ikuistaa kameraan, ja mielestäni onnistuin :) 

Mutta vaikka mun piti olla postaamatta niin postasin kuitenkin pikaisesti, sillä parin tunnin päästä lähdemme illastamaan lasten mummun ja pappan luokse, ja "juhlistamaan" heidän 40vuotis hääpäivää. 

perjantai

Meidän perjantai ehtoon tunnelmat oli tämän näköiset. 

Hauskaa viikonloppua! 

Palaillaan ensi viikolla taas

Mitä meillä eilen syötiin, ja mitä päiväämme kuului

Nousin tyttöjen kanssa varhain, jo puoli seitsemän maissa. Ennen kuin kello oli edes yhdeksää, olin jo imuroinut, lattiat pessyt, pesukoneen pistänyt päälle, syöty aamupalaa ja puettu päivävaatteet. Kahdeksan maissa meidän perheen "ukot" malttoivat heräillä. Isompi on hiukan flunssassa, joten oli ehkä suotavaakin antaa sen hiukan levätä :) Sitten aloimme tyttöjen kanssa leipoa pipareita, koska Aava on siitä puhunut kokoajan "haluan koristella pipareita,haluan..koska leivotaan" No mehän leivottiin niitä sitten eilen, hyvin sattui olemaan sadepäiväkin niin mikä ettei.


Eilen Usva on taas muuttui toosi nirsoksi tytöksi, ja koska en todellakaan jaksanut alkaa vääntää ruokailusta päätin päästä helpoimman kautta, ja meillä sötiin eilen kasviksia, nuudelia kerma makkara kastikkeella, ja kyllä maistui. Tytöt lähtivät iltapäivällä mummulaan yökylään, jotta saatiin miehen kanssa hiukan levätä ja nukkua univelkoja pois samalla kun Valpaskin nukkui päikkäreitään jne. Eilen käytiin sitten miehen ja Valpaksen kanssa pikaisesti kaupassa, ja haimme postista Usvan uuden ihanan, söpön sängyn jonka kokosimme illalla, ja on nyt koottuna odottamassa kun tytöt tulevat tänään kotiin. Illalla käytimme Valpaksen saunassa ja pesulla, ja kun saimme pikkumiehen nukkumaan suuntasimme kahdestaan saunaan. Valpas nukkui ennätykselliset yöunet sillä hän meni klo.21 nukkumaan ja heräsi ekan kerran syömään vasta klo.6
Kun yleensä herää syömään ainakin sen 3kertaa yössä.

Päivän tohinat

Tänään on ulkoiltu, kestitty mummua, askarreltu, siivottu.. ja nyt rauhoitutaan pikku hiljaa yöunille. Tuo "Eino myrsky" ei tänne ainakaan vielä ole rantautunut kunnolla, toki hiukan tuulee, mutta se ei estänyt meidän ulkoiluja yhtään. Lasten kanssa kanniskelin polttopuita kellariin ja katselin kuinka tytöt leikki keskenään sulassa sovussa, kerrankin! ;)

Tyttöjen pilttipurkeista maalatuista tuikkukipoista tuli hienot, ja lasten kädenjälky näkyy.. Tuola ne ulkona nyt toimivat tuikkukippoina. Pitäisi noita purkkeja kaivella vielä lisää esiin, niitä kun joskus on muistaakseni laitettu syrjään askarteluja varten. Huomenna on isäntäkin kotosalla, ja saadaan viettää koko perheen kesken aikaa. Viikonloppuna ei lapset ole kuin max.tunnin ehtineet nähdä isää, kun on jo työt kutsunut :) Jahka lapset nukahtaa, ajattelin keittää ilta sumpit, ja syventyä huomisen kauppareissun ostoslistan pariin ja rauhoittua sen jälkeen tvn ääreen :) Illan jatkoja!

Joulua

Kuvassa viime vuoden tuotos jonka sain aikaiseksi joulun alla. tänä jouluna keskityn tyttöjen kanssa askarteluun enemmän, ja nyt meillä on työnalla "tonttujen" maailma. Ja sitä väkerretään keittiön seinään. Keittiön ikkunan väliin tosin teimme jo viikko sitten tonttuja ja lumiukkoja muovailuvahasta, ja muutaman pikku tontun askartelupalloista. Ihanaa kun tytöt ovat kiinnostuneita kaikesta maalauksesta, askartelusta, piirtelystä jne.. Aika kuluu kivasti niiden kanssa kaikkia uusia juttuja harjoitellen ja tehden. Ja Aavasta oikein näkee kuinka hän nauttii kun saa maalailla ja piirtää mielinmäärin ja niin paljon kuin vain jaksaa, Usvaa ei niinkää kiinnosta, enempi hän katselee ja kyselee vieressä, Usva onkin sellainen haaveilija, ei hän kovin mielellään ryhdy muiden ehdottamia juttuja kokeilee, kaikki täytyy päättää itse ja muiden ehdotukset ei kelpaa :)

Mitä meille kuuluu

No meille ei kuulu mitään erikoista, päivät on vierähtäneet remonttijutuissa, ja viettäessä aikaa perheen kesken. On ulkoiltu, kierretty kirppiksiä, käyty mummuloissa ja hommattu joululahjoja. Valpaksen neuvola oli viime viikolla, jätkä on nyt 3kk ja on 64cm ja 7090g (2kk neuvolassa oli 5720g ja 61cm) Hienosti kasvaa, ja pääasiassa vieläkin omalla maidolla, iltaisin yritetään antaa korviketta jotta yöt nukkuisi paremmin kuin 3-4 kertaa heräillen syömään. Näyttää siltä että pian saisi velliä ottaa yötä vasten, niin voisi nälkäkin pysyä paremmin aisoissa. Aava ja Usva kovasti hoitavat pikkuveljeä, mutta Usvalla on nyt uhma kunnolla puskemassa esille, ja välillä saa käydä kiivasta keskustelua siitä ettei pikkuveljeä saa kovaa puristaa/silittää, ja että omat lelut kerätään illalla omille paikoille, ja ruoka syödään pöydän ääressä, ja sitä ainakin maistetaan ja aiemmine i pöydästä nousta. Tänään ajattelin lasten kanssa aloittaa hieman siivousta, kun isäntäkin on töissä, mutta sitä ennen lupasin että tytöt saavat vesiväreillä maalata, ja itse sillä välin voisin pikaisesti luutata lattiat kun tytöt eivät ole tiellä :) Joten nyt pölyjen kimppuun, hauskaa viikonloppua!

Painonpudotus

Rv 41+5 jolloin poju syntyi painoin 78kg, kun aloin häntä odottaa painoin 65kg. Osastolla kävin päivää ennen kotiutusta vaa´alla, silloin painoin 72kg. Ja nyt kun poju on hiukan vajaa 3kk, painan 65,7kg.. En ole pitänyt mitään dieettejä tai käynyt hulluna vaunulenkeillä, vaan syön samaa ruokaa jota tytötkin, ja syön samoihin aikoihin kuin he. eli 5krt päivässä:aamiainen,päivällinen,välipala,lounas ja iltapala. Imetän kyllä vieläkin, ja kotona tulee tehtyä kaikkea hyötyliikunnaksi luokiteltavaa esimerkiksi: syksyllä haravoittin, ja ruohoa tuli lykittyä.. Ja tottakai lasten kanssa pihassa ulkoiltua. Mä pyrin tiputtamaan vi4elä 5kg, mutta en halua pitää kiirettä niiden kanssa, koska en halua että imetys pilaantuisi ja maidontulo loppuisi kuten kävi keskimmäisen lapsen kohdalla, jolloin työntelin tuplavaunuja päivät pitkät väh. 5km päivässä ja siihen päälle kaikki kotona tehtävät kotityöt ja jumpat lasten kanssa. Nyt edetään hitaasti, mutta varmasti. Ja maalaisjärkeä käyttäen :)

Tulevaisuuden haaveet

Tulevaisuudessa toivoisin että voisin tarjota sijaiskotia jollekin sitä tarvitsevalle lapselle, tai että voisimme toimia tukiperheenä. Mutta tulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös nähdä omien lasten kasvun autiopaikalta, kuten tähänkin asti. Haaveitahan olisi vaikka kuinka paljon, ja yksi niistä on ,että aikaa liikenisi ylimäärästä sen verran ehtisimme taloamme rempata. Olen myös nyt omien lapsien myötä alkanut miettimään ammattina jotain lastenhoitoon liittyvää, esimerkiksi perhepäivähoitajaksi ryhtymistä, tutkintojahan mulla ei ole minkäänlaisia, datanomiksi ja ajoneuvoasentajaksi olen opiskellut molempiin noin reilun vuoden, mutta kiinnostus lopahti kuin seinään ja totesin ettei koulunpenkillä istuminen ole itseäni varten, vaan käytännön tehtävät.

Haaveilen myös että pääsisin mieheni kanssa kahdestaan jonnekin lomalle, edes viikonlopun mittaiselle, mutta se jää hamaan tulevaisuuteen, sinne ajalle kun lapset eivät ole kokoajan äitiä tai isiä kaipaamassa, tai kun minä en toimi enää syöttökoneena perheen pienimmälle ;)

Perus sunnuntai

Mies on taasen töissä. Ja tänään ollaan taas lasten kanssa myöhään iltaan/yöhon nelisteen. Ajattelin aloittaa pakkaamaan kaikkien tavaroita illalla hiljakseen kun lapset rauhoittuu. Lähdemme tiistaina vanhempieni luokse pariksi päiväksi, mukavaa päästä sinnekin välillä, viime kerran kun sieläpäin käytiin olin vielä raskaana ja taisi olla alkukevättä. Vallun ensimmäinen pidempi automatka edessä :) Pitäisi tänään myös repiä joku rakonen siivoukselle, vaikka eilen jo aloittelin niin kas kummaa kun sitä pölyä vielä löytyy ;) Ja jos oikein repäisisi niin voisin tyttöjen kanssa hiukan karsia lelujakin taas varastoon heidän huoneestaan, kummasti noita leluja aina jostain kertyy..

Päivän "piristykseksi" löysin koneeltamme erittäin vanhoja kuvia itsestäni, ajalta jolloin vielä asuin vanhempien hoivissa eli n. 6vuoden takaa :) Kyllä sitä ihminen vaan näköjään muuttuu, enpä tunnistaisi itseäni noista enään.. Lävistykset ovat lähteneet, perus korvikset sentään vielä löytyy, mutta niitäkään ei joka päivä korvissa ole, ei vaan muista tai sitten ei jaksa.

Meidän perheen äiti ihminen..

++

Täälä taas

Yli vuosi kulunut viime blogi merkinnästä,hups! No onpahan enemmän uutisia kerrottavana. Meitä on neljän sijasta viisi, sillä elokuussa meidän perheeseen syntyi valloittava valpas poika. Tytöt ovat ottaneet uuden perheenjäsenen hienosti vastaan, toki alussa oli pientä mustasukkaisuutta ilmassa, mutta nyt se kaikki on mennyttä ja pikkuveli onkin oikeasti ihan kiva ;)

No mutta mitäpä meidän arkeen kuuluu? Mies tekee pitkiä työpäiviä, itse yritän arkea pyörittää kotona kolmen lapsen kanssa. kotitöitäkin pitäisi ehtiä tehdä, mutta poikapas onkin viime aikoina paljastunut kunnon ahmatiksi, ja roikkuis syömässä KOKOAJAN, joten vähille on jäänyt muut. Tänään kuitenkin tarkoituksellisesti päätin "unohtaa" hetkeks nuo valtavat pyykkikasat, ja hiekanmurut, ja suunnistin lasten kanssa ulkoilemaan tuonne viileään syksyiseen säähän. Lapset viihtuivät lehtikasoissa, minä viihdyin rattaita työntäessä, ja poikakin selvästi tykkäsi nukkua raikkaassa ulkoilmassa sen aikaa kun me muut touhusimme omia juttujamme pihalla. Huomenna sitten lykkään tytöille pölyrätit käteen, ja tartun itse imuriin, ja lauantai pyhitetään siivoukselle. Nyt kuitenkin kahvin keittoon, kun sen vielä ekä saan rauhassa juoda ennenkuin perheen pienimmälle iskee taas nälkä.